Cadiz historia, tulta ja tykkien jylinää

Kaupungissa lienee asutusta ollut jo aikaisemminkin, mutta Foinikialaiset luultavasti perustivat paikalle oman kaupunkinsa noin v. 1100 eKr. Heitä seurasivat kartagolaiset ja kreikkalaiset, kunnes 200-luvulla e.kr. tulivat roomalaiset pitäen aluetta vallassaan noin kuusisataa vuotta.

Cadizin alue oli erittäin tärkeä osa Rooman valtakuntaa. Alueelta tuli useita keisareita, esimerkiksi Julius Caesar, joka sekä hallitsi että soti nykyisen Andalusian alueella. Kerrotaan, että käydessään nuorena senaattorina Cadizissa Caesar olisi pysähtynyt katsomaan paikalla ollutta Aleksanteri suuren patsasta ja huokaissut: ”minun ikäisenäni hän oli jo valloittanut puoli maailmaa ja minä en ole vielä saanut mitään aikaan”.

Kansainvaellusajan kaaoksen myötä Cadiz siirtyi länsigooteille, jotka tuhosivat roomalaisen kaupungin niin täydellisesti, että roomalaisajan jäänteitä on jäljellä hyvin vähän. Pohjois-Afrikasta tulleet maurit valtasivat suurimman osan Iberian niemimaata 700-luvulla jKr. ja Cadizista tuli nyt muslimikaupunki noin viideksisadaksi vuodeksi, kunnes Kastilian kristityt joukot valtasivat kaupungin 1200-luvun puolivälissä.

Keskiajalla kaupunki taantui, kunnes Amerikan ”löytäminen” ja kilpailu merien herruudesta nostivat Cadizin uuteen kukoistukseen. Kristofer Columbus aloitti täältä toisen ja neljännen matkansa Amerikan rannikolle. Hieman myöhemmin kaupungista tuli Amerikasta saapuvien aarrelaivojen tukikohta.

Ei ole ihme, että kaupunki muuttui Espanjan vihollisten, erityisesti Englannin, tärkeäksi kohteeksi. Tuli tuhosi suuren osan Cadizia 1560-luvulla ja parikymmentä vuotta myöhemmin Sir Francis Drake valloitti kaupungin ja valtasi ja poltti lahdella olleen Espanjan laivaston. Englannissa hyökkäystä kutsuttiin Espanjan kuninkaan parran leikkaamiseksi. Hyökkäykset jatkuivat seuraavina vuosikymmeninä ja esimerkiksi vuonna 1597 kaupunki tuhoutui, kun Englannin laivasto tuhosi lahdella olleet laivat ja valloitti ja ryösti kaupungin. Kun Espanjan kuningas kieltäytyi maksamasta polttoveroa, niin englantilaiset sytyttivät lähtiessään kaupungin palamaan.

Hyökkäykset jatkuivat vielä 1700-luvulle saakka, jolloin englantilaiset yrittivät jälleen vallata Codizin, mutta tällä kertaa kaupunki piti puolensa ja englantilaiset joutuivat vetäytymään pitkällisen ja heille kalliin piirityksen jälkeen. Cadizin taistelu, joka käytiin vuonna 1702 osana Espanjan perimyssotaa oli englantilaisten ja hollantilaisten yhteinen, epäonnistunut yritys vallata Cadiz.

!700-luvulle saakka kauppamonopoli Espanjan Amerikan alusmaihin oli annettu Sevillalle, mutta Guadalquivirran joki liettyi niin pahasti, että joen hiekkasärkät tekivät laivojen kulun hankalaksi. Tällöin kauppamonopoli siirtyi Cadizille ja kaupunki koki pitkän taloudellisen nousukauden, vaikka vielä vuonna 1762 britit estivät laivaliikenteen Espanjan alusmaihin auttamaan sotavoimiaan, koska englantilaiset olivat hyökänneet osaan niistä. Laivaliikenteen pysähtyminen oli niin lyhytaikainen, ettei sen vaikutus oli väliaikainen ja niinpä suuri osa vanhan kaupungin näyttävistä rakennuksista on rakennettu 1700-luvun kauppamonopolin aikoihin ja nousukauden aikoihin.

Napoleonin aikana englantilaiset sulkivat laivastollaan ensiksi Cadizin merenkulun vuodesta 1797 aina Amiensin rauhaan vuonna 1802. Sulku uusittiin uudelleen vuodesta 1803 aina vuoteen 1808, jolloin tilanne muuttui kun Napoleonin joukot valtasivat Espanjan ja nostivat Napoleonin veljen, Joseph Bonaparten, Espanjan kuninkaaksi. Napoleonin sekaantuminen vallanperimykseen ja maan miehitys aiheutti voimakkaan vastareaktion ja tällöin espanjalaisista tuli vaihteeksi englantilaisten liittolaisia.

Vain harva Espanjan kaupunki pystyi pitämään puoliaan ranskalaisia joukkoja vastaan. Cadizista tuli tällöin vastarinnan keskus ja Espanjan korkein sotilasjohto ja Cortes (parlamentti) sijoittuivat Cadiziin. Ranskalaiset piirittivät kaupungin ja piiritys kesti peräti kaksi ja puoli vuotta. Espanjalaiset puolustajat saivat täydennystä sekä Englannista että Portugalista eikä ranskalaisten onnistunut vallata kaupunkia.

Piirityksen aikana parlamentti laati vuonna 1812 Espanjalle uuden liberaalin perustuslain. Parin vuoden jälkeen kuningas kumosi perustuslain, mutta vuonna 1820 kaupunkilaiset nousivat kapinaan saattaakseen lain uudelleen voimaan. Kapina levisi laajalle ja kuningas Ferdinand vangittiin Cadiziin. Ranskalaiset joukot vapauttivat kuninkaan vuonna 1823 ja päättivät tämän liberalismin kauden. 1868 Cadizin kansalaiset nousivat uudestaan kapinaan jonka seurauksena kuningatar Isabella ajettiin maanpakoon. Pari vuotta myöhemmin Cadizin parlamentti päätti kuitenkin palauttaa kuningasvallan.

Vallankumoukset ja vuoden 1812 perustuslaki loivat perinteen toisinajattelusta ja siitä tuli pitkällinen tukikohta vasemmistolaisille ja kriittisesti hallitukseen suhtautuville. Tämä suhtautuminen selvisi Francon ajasta ja on edelleen tyypillistä kaupunkilaisille. Cadizin henkeä vaalii vanhan kaupungin keskellä sijaitseva Museo de las Cortes de Cadiz, joka esittelee vallankumouksellisen 1812 parlamentin esineistöä ja toimia.

OLLI