Matkakertomus: Cadiz, meren ja tuulen kaupunki

 

Lähdimme aikaisin aamulla pikkubussilla Nuriasolin edestä kohti Cadizia tammikuun loppupuolella. Ryhmämme käsitti kuusi turkulaista, kuskin ja minut. Kuskin lisäksi kukaan meistä ei ollut käynyt Gibraltaria lähempänä päämääräämme. Kuskinkin viimeisimmästä käynnistä oli kulunut useampi vuosi. Koimme oikeasti lähtevämme kohti tuntematonta ja pientä seikkailua. Toki kotiläksynä oli luettu Cadizin taustaa ja netistä hankittu jonkinlaiset kartat kaupungista ja sen lähiympäristöstä. Siis rantatielle ja auton keula aluksi kohti Gibraltaria.

Sen verran oli opeteltu ennen lähtöä, että Cadizia pidetään yhtenä Euroopan vanhimmista yhtenäisesti asutuista kaupungeista. Ikää kaupungilla arvellaan oleva yli kolmetuhatta vuotta. Lisäksi tiedettiin lähtiessä, että Cadiz sijaitsee pitkällä ja kapealla Atlanttiin työntyvällä hiekkaharjanteella. Kaupunki on noin 7 km pitkä ja suurimmaksi osaksi alle 1,5 km leveä. Meillä oli myös jonkinlainen käsitys siitä, että kaupungilla oli melkoinen maine merellisten seikkailujen lähtökohtana.

Kaupunki on maailmankuulu helmikuisesta 10-päiväisestä karnevaalistaan. The Karnevaali tunnetaan erikoisesti satiirisista ryhmistä (chrigotas), jotka esittävät jonkinlaisia musiikkikomedioita.

Gibraltarilta matkaa perille vielä noin 140 km. Laskeutuessamme Gibraltarin jälkeen rannikkotasangolle ja kohti Atlantia, niin koko ajan laski myös lämpömittarin lukema. Lähellä rantaa tuli eteen varoitus liukkaudesta, lasit olivat huurussa ja mittari näytti +2C. Mitähän odotti meitä kaupunkiin päästessämme. Onneksi ei tarvinnut pitkään kantaa huolta, lämpö nousi pikkuhiljaa ja kaupunkiin saapuessamme se oli jo +15.

Satelite image of Cadiz

Rantatietä edetessämme näimme aivan toisenlaisen Espanjan kuin olimme tottuneet Aurinkorannikolla. Atlantin rannikolle tullessa oikealla puolella oli laajoja peltoja, niillä näkyi usein karja- ja lammaslaumoja. Meren puolella taas näkyi hiekkadyynejä ja kitukasvuisia pensaita ja puita. Välillä tuli näkyviin pieniä asuntovaunuleirejä rannan tuntumassa. Kuski kertoi, että ne kasvavat kevään myötä kun surffarit saapuvat ja viettävät eräänlaista hippielämää, lautaillen ja merestä ja auringosta nauttien

Kaupunkiin saapuminen toi eteen yllätyksen. Moderneja siistinnäköisiä kerrostaloja taloja, jotka oli rakennettu säännöllisen ruutukaavan mukaan. Keskelle oli avattu pohjoiseen johtava, leveä suora bulevardi. Missä historia ja tärkeät nähtävyydet ?

Eteenpäin mentäessä asiat alkoivat selvitä. Pysähdyimme keskeisen katedraalin, Playa de la Santamarían taakse. Kirkon takana lasivitriinissä meitä tervehtivät ensimmäiseksi kaksi puunilaisajalta, 3000 vuoden takaa, löydettyä sarkofagia. Kiertelimme ympäristöä ja lopuksi teimme johdetun kierroksen tässä vaikuttavassa valtavassa kirkossa. Rakentaminen oli aloitettu jo 1716 mutta ilmeisesti ajan sodista johtuen valmista tuli vasta yli sata vuotta myöhemmin.

Katedraalin ympäristöstä alkoi historiallinen Cadiz. Aivan kirkon tuntumassa löytyy museoita sekä hiljattain löydetty ja esiin kaivettu roomalainen teatteri. Teatteri, kuten useat muinaisjäännökset löytyvät usein metrien paksuisten rauniokerrosten alta. Näin tässäkin tapauksessa. Teatteri löytyi vanhoja varastorakennuksia purettaessa

Opimme myös, että vanha kaupunki on jaettu neljään, luonteeltaan erilaiseen osaan: Barrio del Populo (katedraalin ympäristö), Barrio de Santa Maria, vanha roomalaisajan kaupunki, Barrio de la Vina, vanha viinintuotantoalue, joka on muuntunut kalastussatamaksi sekä Barrio del Mentidero, koko kaupungin yöelämän keskus. Vanhan kaupungin kuvaan kuuluvat viehättävät hieman rapistuneet talot, linnakkeiden muurit ja puistot.

Kirkkokäynnin jälkeen oli aika jo istahtaa juomalle ja tapakselle. Paikka löytyi nopeasti kirkkoaukiolta ja mieleen jäi erikoisesti meriherkkujen määrä. Meriruokien ystäville Atlantin saaliit antavat melkoista vaihtelua Välimereltä ja Aurinkorannikolta saapuville.

Kiertelimme vanhaa kaupunkia ja ihmettelimme paksuja muureja ja valleja joiden ampumaaukkoihin oli tuotu myös vanhoja tykkejä. Sijaintinsa takia Cadiz tarjoaa kilometreittäin upeita hiekkarantoja. Vuodenajan ja viileän ilman takia ei lähempi tutustuminen oikein tullut mieleen. Ohi kulkiessamme pääsimme tosin vilkaisemaan Playa La Caleta hiekkarantaa.

Tämä on pienehkö alue vanhan kaupungin pohjoispäässä, kahden linnoituksen, Castillo de Santa Catalinan ja Castillo de San Sebastiánin välissä. Rantaa pidetään yhtenä kauneimmista koko kaupungissa ja se on varmasti eniten valokuvattu.

Playa La Caleta

Castillo de Santa Catalina

La Caletan jälkeen suuntasimme kohti vanhan kaupungin pohjoispäätä ja Park Genoves puistoa. Laaja puisto on tavallaan osa pohjoispään rantakävelykatua, jolta upea näkymä Atlantille. Puiston fantastisin muotoihin leikatut puut ja sadat kasvit loivat meille hienot puitteet nauttia sekä näkymistä, että nauttia myöhäinen lounas puistoravintolassa.

Park Genoves

Puistoon päättyi tällä kertaa käyntimme Cadizissa. Palasimme takaisini yli aivan uuden upean riippusillan, joka avattiin liikenteelle vasta vuonna 2016. Nousimme sillalla suorastaan huikaisevan korkealle yli Cadizin lahden ja kohti kotia. Näkemiin Cadiz! Ensikerralla enemmän aikaa ja lämpöä.

OLLI